Saa on vahan lammennyt ja kaytiin yhdella ehka karuimmista saarista. Ei juuri lunta mutta pinkviinin sita ihteaan vaikka kotiintuotavaksi. Olemme alueella joka on syntynyt ihan lahiaikoina , muutama sata vuotta sitten, kun tulivuoren purkaukset jarisytteli etelanavan maankamaraa ja jaatikkoa. Tama puoli etelanavasta sijaitsee pienen mannerlaatan (ei varsinaisesti mannerlaatta vaan niideen valissa oleva "lohkare") siirroksessa. Maapera on edelleenkin hiukan epavakaata. Eli rikki haisee ja pinkviinin kakka, lysti yhdistelma. Rohkeimmat kaivoivat oppaiden yllyttamana kuopan kuuman lahteen kohdille ja kavivat meressa seka kuumassa lahteessa uimassa. Naytti hieman (anteeksi vaan arvon kylpijat) kuvottavalta, en edes halua tietaa mita kuuman hiekan ja mutaisen veden sisalla on. Lokit saalistivat lammossa kypsyneita katkarapuja. Kaytin aikani tutustumalla tulivuoren mustaan aukkoon ja samalla saarella on myos hylatty valaanpyyntiasema; isoja pannuja seka patoja rasvan keittoon sanoisin ja ihan alyttoman kokoinen lentokonehalli. Pari hassua hyljettakin otti aurinkoa rannalla. Vastakohtana mainittakoon etta laheisella toisella saarella kipusimme pienelle huipulle ja laskimme lunta pitkin makea alas saman paivan aikana. Tuli muuten jostain syysta kutsu kapteenin poytaan illalliselle ja ma olin oma itteni; vekkulit ja silleen (tein siis lahteamattoman vaikutuksen kapteeniin), lopuksi viela naytin miten otetaan fernettia (kapteenin laskuun tietenkin). Kaikki oppi mita holkyn kolkyn tarkoittaa !! Olin muuten sitten koko risteilyn ainoa jonka nimen kapu muisti myos etunimelta,...